Sairauspoissaolot: mitä ne maksavat ja miten niitä vähennetään

Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin noin 370 euroa. Pienessä yrityksessä muutama poissaolo voi viedä kuukauden katteen. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mistä poissaolot syntyvät, mitä ne oikeasti maksavat ja mitä voit tehdä jo tällä viikolla.

Mitä yksi poissaolopäivä maksaa?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus. Luku kuvaa menetettyä työpanosta, ei pelkkää palkkaa.

Summa vaihtelee työn mukaan. EK:n mukaan menetetyn työpanoksen arvo on koulutustasosta riippuen 293–522 euroa päivässä.

Koko Suomen tasolla summa on iso. EK:n asiantuntijoiden Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistun arvion mukaan sairauspoissaoloista aiheutui noin 4,1 miljardin euron työpanoksen menetys vuonna 2022. Yksityisellä sektorilla menetys oli 369 euroa työpäivää kohden.

Poissaolo ei ole ainoa kulu

Moni tulee töihin, vaikka ei jaksa kunnolla. Tätä kutsutaan presenteismiksi. Ihminen on paikalla, mutta työ ei etene normaalisti.

Suomalaisessa yritystutkimuksessa (Int J Occup Saf Ergon, 2017) heikentyneen työkyvyn eli presenteismin kustannukset olivat noin 1 % liikevaihdosta ja noin 3,7 % henkilöstökuluista. Työntekijää kohden se tarkoitti 986–1 302 euroa vuodessa.

Eli: poissaolotilasto näyttää vain osan. Osa kustannuksesta on näkymätöntä.

Mistä pitkät poissaolot syntyvät?

Kela korvaa sairauspäivärahalla pitkiä, vähintään 10 arkipäivää kestäviä poissaoloja. Kelan tilaston mukaan vuonna 2025:

• sairauspäivärahaa sai vajaa 307 000 henkilöä (noin 9 % työikäisistä, jotka eivät ole eläkkeellä)
• yleisin syy olivat mielenterveyden häiriöt (noin 102 000 henkilöä)
• toiseksi yleisin syy olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (noin 78 000 henkilöä)
• Kela korvasi yhteensä 14,3 miljoonaa sairauspäivärahapäivää – niistä noin 35 % mielenterveyden syistä

Kelan mukaan ahdistuneisuus- ja stressihäiriöihin perustuvat pitkät poissaolot lisääntyivät edelleen. Niitä oli jo yli 52 000 henkilöllä.

Lyhyet poissaolot (alle 10 päivää) eivät näy Kelan luvuissa. Ne maksaa työnantaja.

Uupumus on yleistä – myös esihenkilöillä

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan kesällä 2026 joka neljännellä (26 %) työssäkäyvällä oli kohonnut riski työuupua tai todennäköinen työuupumus.

Tutkijoiden mukaan suurimmat syyt eivät välttämättä ole työn määrä. Isompi merkitys näyttää olevan:

• byrokratialla – kankeat tavat, hidas tieto, huonot työvälineet
• rooliristiriidoilla – epäselvät tai ristiriitaiset odotukset

Hyvä uutinen: nämä ovat asioita, joihin johto voi vaikuttaa.

Mikä oikeasti auttaa?

Tutkimus antaa kaksi selvää viestiä.

1. Pitkäjänteisyys voittaa tempaukset. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa seurattiin yhden organisaation hyvinvointiohjelmaa yhdeksän vuoden ajan. Henkilöstöstä 67 % teki elämäntapamuutoksen ja sairauspoissaolot vähenivät 38 %. Tutkija Antti Äikäksen mukaan työhyvinvointia pitäisi johtaa investointina, ei lyhyenä projektina.

2. Mielen kuormaan kohdistetut toimet toimivat parhaiten. Itä-Suomen yliopiston katsauksessa käytiin läpi 88 meta-analyysia ja 339 työpaikan toimenpidettä. Johdonmukaisimmat tulokset saatiin mielenterveyteen ja stressinhallintaan kohdistuvilla toimilla. Tutkijat muistuttavat, että vaikutukset ovat keskimäärin pieniä ja pitkän ajan seurantaa tarvitaan lisää.

Johtopäätös on yksinkertainen: ei yksittäistä hyvinvointipäivää, vaan jatkuva tapa toimia.

5 asiaa, jotka voit tehdä heti

1. Laske oma lukusi. Ota viime vuoden poissaolopäivät ja kerro ne 370 eurolla. Se on suuntaa antava hinta, jota vasten kaikkia toimia voi verrata.
2. Katso trendiä, älä yksittäistä kuukautta. Seuraa poissaoloja neljännesvuosittain. Huomaat suunnan ennen kuin ongelma kasvaa.
3. Karsi kitkaa. Kysy tiimiltä: mikä raportti, palaveri tai työvaihe on turha? TTL:n tutkijat suosittavat juuri tätä.
4. Selkeytä roolit. Varmista, että jokainen tietää, mikä on hänen ydintyönsä ja mitä tehdään, kun tavoitteet törmäävät.
5. Sitoudu vähintään vuodeksi. Tutkimuksen mukaan vaikutukset näkyvät vasta ajan kanssa. Päätä etukäteen, mitä mittaat ja milloin.

Näin V.I.T.A.-malli auttaa

V.I.T.A. on yksinkertainen tapa tehdä edellisestä listasta jatkuva käytäntö:

• View – katso, missä tilanne on nyt: poissaolot, jaksaminen ja kuormitus.
• Invest – panosta niihin asioihin, joilla on eniten vaikutusta.
• Track – seuraa samoja mittareita säännöllisesti.
• Act – tee korjaukset ajoissa, ennen kuin ne näkyvät kuluina.

Tavoite ei ole uusi projekti, vaan selkeä rytmi, jolla hyvinvointia johdetaan kuten muutakin liiketoimintaa.

Usein kysyttyä

Maksaako työnantaja lyhyet poissaolot itse?
Kyllä. Kelan sairauspäiväraha koskee vasta pitkiä, vähintään 10 arkipäivän poissaoloja. Lyhyet poissaolot jäävät työnantajan kuluksi.

Onko 370 € tarkka luku meille?
Ei. Se on keskiarvo. Teidän lukunne riippuu palkoista ja työn luonteesta. Käytä sitä lähtötasona ja tarkenna omilla luvuilla.

Mistä kannattaa aloittaa?
Nykytilan katsomisesta. Kun tiedät, missä poissaolot ja kuormitus ovat nyt, osaat valita oikeat toimet.

Lähteet

• EK (6.2.2023): Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus
• Tanskanen & Vuori (2024): Sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2024.
• Kela (2026): Tilasto sairauspäivärahoista ja Sairauspäivärahan kustannukset laskivat vuonna 2025
• Työterveyslaitos (5.10.2026): Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan
• Jyväskylän yliopisto (9.9.2026): Väitös: Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana (Antti Äikäs)
• Itä-Suomen yliopisto (6.6.2025): Työpaikan terveyden edistämisen toimenpiteistä parhaiten toimivat mielenterveyteen kohdistuneet toimet (Virtanen ym., The Lancet Public Health 2025)
• An effort to assess the relation between productivity loss costs and presenteeism at work (2017). International Journal of Occupational Safety and Ergonomics.