Yksi yleisimpiä keinoja määritellä kehon terveyttä ja hyvinvointia on painoindeksi eli BMI. Painoindeksi määrittelee kehosi kuuteen luokkaan alipainoisen ja sairaalloisen lihavuuden välillä. Painoindeksisi, olipa se sitten liian korkea, liian alhainen tai juuri oikea; oletetaan kertovan paljon fyysisestä hyvinvoinnistasi. Kuinka paljon painoindeksi loppujen lopuksi kertoo terveydestämme? Mitä muita tapoja löytyy kehon terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen?
Mikä BMI eli painoindeksi on?
Objektiivisesti BMI on luku, joka edustaa paino-pituussuhdettasi. Painoindeksissä paino jaetaan pituuden neliöllä (pituus2 eli pituus × pituus). Kun nämä numerot asetetaan terveyskontekstiin, lihavuus luokitellaan vaikeusasteisiin seuraavasti:
- Alipainoinen – BMI on 18,5 tai alle
- Normaali – 18,5-24,9
- Ylipaino eli lievä lihavuus – 25-30
- Merkittävä lihavuus – 30-35
- Vaikea lihavuus – 35-40
- Sairaalloinen lihavuus – yli 40
Se, mitä saatat ajatella yksinkertaisena, suoraviivaisena arviointityökaluna painosi ja terveytesi arvioimiseksi, on itse asiassa paljon monimutkaisempi kuin miltä näyttää. BMI on seulontatyökalu, joka antaa sinulle lähtökohdan, mutta se ei heijasta välttämättä todellista terveyttä. Lääkärit käyttävät BMI:tä usein arvioidakseen painoasi ja yleistä terveyttäsi. Vaikka se on hyödyllinen seulontatyökalu, BMI voi jättää huomioimatta tärkeitä terveystekijöitä. Toisin sanoen korkeampi BMI ei välttämättä tarkoita, että koet huonoa terveyttä; on monia tekijöitä, painosta riippumatta, jotka voivat johtaa kehon epätasapainoon ja erinäisiin sairauksiin.
Onko BMI tarkka?
Vaikka terveydenhuollossa arvostetaan usein BMI:n tilastollista luonnetta, sen ongelmana on, että se voi keskittyä liikaa numeroihin. Tämän seurauksena painoindeksisi ei ota huomioon tärkeitä tietoja, jotka voivat vaikuttaa yleiseen terveyteesi tai heikentää sitä. Mieti esimerkiksi omia elämäntapojasi; millaista ruokavaliota noudatat, kuinka paljon liikut päivittäin, juotko paljon tai tupakoitko.
Painoindeksin lukema ei pysty myöskään näyttämään, kuinka paljon rasvaa ja lihasmassaa keho sisältää. Otetaan esimerkiksi henkilö, joka sattuu olemaan melko lihaksikas. Koska lihas painaa enemmän kuin rasva, tämä henkilö voi päätyä painoindeksin lukemaan, joka on luokiteltu ylipainoiseksi, vaikka ulkoapäin voitaisiin luokitella terveen näköiseksi. Sinulla voi olla normaali painoindeksi, mutta se ei takaa sitä, ettei sisäelintesi ympärillä ole runsaasti rasvaa. Voit olla niin sanotusti normaalipainoinen, vaikka syötkin epäterveellisesti. BMI ei tee eroa näiden asioiden välillä.
Mitä muita vaihtoehtoja on BMI:n lisäksi?
Toistaiseksi ei ole olemassa muuta kattavaa terveysseulontatyökalua, jota esimerkiksi lääkärit voisivat luotettavasti käyttää potilaiden arvioimiseen. Verrattavissa oleva menetelmä, josta on käytetään usein, on vyötärön ympärysmitan mittaaminen. Sen kautta pystytään ennen kaikkea mittaamaan vyötärön rasvapitoisuutta. Vyötärönympärys on suositeltavaa mitata seisten paljaalta iholta. Tarkka mittauskohta on kyljissä alimman kylkiluun ja suoliluun harjun puolivälissä. Muita mittausmenetelmiä, jotka voivat mitata kehon koostumusta ovat muunmuassa vedenalainen punnitus ja erilaiset vaa’at, jotka voivat laskea kehon rasvaa. Osa näistä voi olla kuitenkin kalliita ja haasteellista löytää, ja lisäksi niissä voi olla samanlaisia eroja kuin BMI:ssä.
Olennaista on hyödyntää mahdollisimman eri menetelmiä oman kehon terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen. Vaaka kertoo painosi ja mittanauha vyötärösi rasvapitoisuuden, mutta miten sinä oikeasti voit? Riittääkö sinulla hyvin energiaa pitkin päivää? Oletko onnellinen? Sen vain sinä itse tiedät parhaiten. Kun katsot BMI-lukuasi pidemmälle ja näet sen vain yhtenä tietona laajemmasta terveydestäsi, pystyt ajattelemaan hyvinvointia ja terveyttä vielä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta!
Tämän tekstin kirjoitti
Tomi Soikkeli/Personal Trainer ja Ravintovalmentaja
